Karun kaunis kummituspuu

Viime viikolla meille muutti Corokia eli kummituspuu,jota eräällä kauppareissulla katselin ja lopulta päätin toisella kertaa ostaa pois,kun oli myynnissä alennushintaan. Tiputteli jo aikas kivasti lehtiänsä kaupassa ja kotimatkalla,kun kannoin sen muovipussissa kaupasta kotiin,mutta lipaston päällä ei ole vielä näkynyt ainuttakaan lehteä,joka saattaa johtua ihan vaan siitä,että on saanut olla ihan rauhassa paikoillaan. Meidän kissa on vielä toistaiseksi jostainsyystä antanut tulokkaan olla rauhassa. Yleensä se käy jopa ahkerastikkin tutkailemassa ja maistelemassa kukkasia ja kasveja,jotka meille saapuvat. 

Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kummajaispuu,joka meille saapui,kun ensimmäisen sain lahjaksi 3 vuotta sitten. Siitä on jo aika jättänyt,mutta ihastuin silloin  näihin kovasti. Ensi vilkaisulla kasvi saattaa näyttää jo valmiiksi kuolleelta ulkonäkönsä vuoksi,mutta kyllä se on muutakin kuin pelkkä risupensas ja mulla onkin vähän hankaluuksia tulkita,että missä vaiheessa tämän kasvin voi julistaa virallisesti kuolleeksi. Yleensä varmaan siinävaiheessa viimeistään,kun viimeinenkin lehti on tipahtanut,eikä jäljellä ole enään kuin pelkkä pystyyn kuivunut karahka kuivahtaneessa multapaakussa. Omalla tavallaan nämä ovat toki näyttäviä kuolleinakin jos tykkää vähän entistäkin karumman näköisistä kasveista =D

Kummituspuu on ulkonäöltään vähän vaatimattoman näköinen,kun sen risumaiset oksat kasvavat sikinsokin ja hujanhajan,mutta silti se on mielestäni hyvin näyttävä ja koristeellinen,joka sopii vallan mainiosti sisustuskasviksi. Kummitunpuun oksia koristavat pienet ja sievät lehdet. Uudemmat lehdet ovat harmahtavan vihertäviä,mutta vanhetessaan ne muuttuvat vihreiksi. Oksia voi myös halutessaan parturoida eli muotoilla leikkaamalla,mutta itse tykkään,että se saa rehottaa ihan omalla luonnollisella tavallaan. Kummituspuu on hidaskasvuinen,joten pelkoa ei ole,että odotettavissa olisi minkäänlaista jättipuuta tai pensasta. Tämä karun kaunis pieni pensaspuu on mielestäni kerta kaikkiaan vallan ihastuttavan näköinen ja onneksi satuin kauppareissulla tämän bongaamaan.

Kummituspuun kerrotaan olevan helppohoitoinen,mutta siitä voi olla montaa eri mieltä,kun yhden olen saanut jo itse todistetusti hengiltä. En ole mikään viherpeukalo ja onnistun saamaan kaikki kasvit hengiltä,jopa kaktuksetkin. Saapa nähdä kuinka kauan tämä meillä viihtyy hengissä tai kuinka kauan on saattohoidossa.

Kummituspuu viihtyy valoisassa,muttei kuitenkaan auringonpaahteessa. Se viihtyy parhaiten viileässä huoneilmassa ja kesäisin sen voi viedä uloskin,kun onhan se alkujaan ulkokasvi. Sitä kannattaa kastella maltillisesti ja se kestää paremmin kuivuutta kuin märkyyttä,joten sen kannattaa antaa kastelukertojen välissä kuivahtaa. Liiallinen kuivuus voi kuitenkin saada sen lehdet kuivumaan ja putoamaan. Omalla kohdallani voin todeta,että tiedän mikä on tämän kasvin kohdalla liikaa,mutta en sitä mikä onkin liian vähän kastelua.

Kevällä kummituspuu saattaa yllättää ja ilahduttaa kukkimalla keltaisin pienin kukkasin ja myöhemmin punertavin marjoin. Tämä on kaiketikin mahdollista jos kasvi on talven voinut talvehtia sopivan viileässä.  Meillä tällaista yllätystä on turha odottaa missään olosuhteissa saapuvaksi,vaikka eihän sitä voi tietää,vaikka yllätykseksi ensi keväänä hehkuttaisinkin tällaista harvinaista ja historiallista tapahtumaa. Jos nyt kuitenkin saisin pidettyä sinne saakka kasvini edes hengissä niin se olisi historiallista jo sekin =D

Kummituspuuni odottelee tällä hetkellä vielä uutta asuinruukkuaan jahka löydän jonkun sopivan ja kivan näköisen. Siihen saakka saa tyytyä tämän hetkiseen.

Nyt on tullut aika taas alkaa suuntaamaan nukkumaa päin,joten hyvää yötä ja kiitos,kun poikkesit =)

                                                                           -Katja-