Syksyä ja vähäisiä viikonloppu kuulumisia

Syksyinen syyskuu alkaa olemaan jo taas puolessa välin tämäkin,kun aika se vaan rientää. Luonnossa on alkanut näkyä jo enemmän syksyisiä sävyjä ja puutkin ovat alkaneet pudotella jo lehtiänsä. Piha vaahteratkin ovat alkaneet vaihtamaan väriä ja on hienoa,että ne kasvavat tuossa kerrostalomme etupihalla, jotta voin ihastella niitä keittiön ikkunasta suoraan aitiopaikalta. Vaahtera on mun lempi puuni ja olenkin aina haaveillut omakotitalosta,jonka pihassa kasvaisi vaahteroita.

Tänään on satanut vettä koko päivän,mutta siitä huolimatta lähdin lievittämään ahdistustani kävelylenkille. Tänään on ollut todella ahdistava ja itkuinen päivä,mutta iltaa kohden olo on kuitenkin helpottunut. Kyllä sitä tulee mietittyä,että kuinkahan kauan tämä tällainen meinaa ihmistä nakertaa,mutta päivä kerrallaan vaan,kyllä vielä joskus helpottaa,on pakko helpottaa ja yritän yhä uskoa siihen. Onneksi suurimmat ahdistustuntemukset eivät enään ihan joka päiväisiä ole olleet kuitenkaan. Tulevat ja menevät omalla voimakkuudellaan aina tilanteiden mukaan tai vierailevat muutenvaan,mutta eipä niistä tämän enempää.

Viikonloppu sujui perinteisesti ihan rauhakseltaan kotosalla vaan. Tuli siivoiltua,pyykättyä,käytyä lenkillä,katseltua Netflixistä elokuvia ja vähän tuli herkuteltuakin. Eipä siis mitään ihmeellistä ja huomenna taas jo työt ja arki kutsuu. Positiivisin mielin uuteen viikkoon taas.

Syksyn saapuminen on herätellyt mussa vähän jonkinmoisia mielihaluja,kun mun on tehnyt jonkin aikaa jo mieli mm.puolukkapiirakkaa,omenapiirakkaa ja omenahyvettä. Saas vaan nähdä,koska jaksan innostua leipomaan jotakin näistä syysherkuista.

Kelien viilennyttyä ensimmäiset syys neuleet on tullut jo kaiveltua esille ja viikonloppuna tuli verhouduttua roosan väriseen off shoulder- neuleeseen. Olen vähän etsiskellyt verkkokaupoista jotakin uutta,sellaista pidempää taskullista neuletakkia ja Vilan valikoimasta itseasiassa olen löytänytkin kivan näköisen,mutta vielä pohdin minkä värisen päädyn ostamaan. 

Syysiltojen hämärtyminen on onneksi aikaistunut ja mulle kävikin viime viikolla niin,että kävin torstai-iltana nukkumaan jo yhdeksän maissa illalla. Saa nähdä käykö tulevalla viikolla joku ilta samanlailla. Viimeistään kymmeneltä olisi arkisin hyvä päästä kuitenkin nukkumaan,että saisin riittävästi unta,vaikka se onkin sitten aina asia erikseen,että kuinka yönsä nukkuu tai kuinka monta kertaa heräilee. Tänään oli tarkoitus mennä koittamaan unta ajoissa,mutta ajattelin kirjoitella tänne blogiini ja aikataulu hieman näemmä venähti. Se ei kuitenkaan maailmaani kaada.

Nyt kuitenkin aion poistua nukkumaan,joten hyvää yötä. Kiitos,kun poikkesit 😊